50- ja 60-lukujen Linnanpuisto oli täynnä ihmeellisiä asioita.

Maa oli Tampereentien varressa niin kosteata, että talot vajosivat pikkuhiljaa ja olivat vinoja, mutta sitten ne nostettiin tunkeilla ylös.

Vekat asuivat peräkkäisissä taloissa Tampereentien varressa. Ensin olivat Vekan baarin paikalla olleet autotallit ja sitten kolme taloa täynnä yhtä ja samaa sukua.

Tilanne oli oikeastaan aika kätevä.

Harva tulee ajatelleeksi, että Linnanpuisto oli vielä 60-luvulla täysin toisen näköinen paikka kuin tänään.

Linnanpuistoa päästiin nimittäin rakentamaan vasta aivan 60-luvun lopussa, kun Vanajavettä alettiin säännöstellä.

Tuohon asti Linnanpuisto oli suota, kaislikkoa ja vettä. Tampereentien molemmin puolin oli omakotitaloja, joista järven puoleiset kuitenkin purettiin 60-luvun puolivälin tienoilla.

Linnan ja kaupungin väliselle alavalle alueelle nousi säännöllisesti tulva. Esimerkiksi Linnankasarmin lapset muistelevat keränneensä simpukoita matkallaan keskustaan.