Säveltäjä Jean Sibeliuksen (1865-1957) syntymäkoti on ainoa muistomerkki maailmankuulusta säveltäjästä.

Kaikki muut talot, joissa Sibeliukset asuivat, on purettu ja säveltäjän nimeä kantava katu, puisto ja patsas ovat peruja myöhemmältä ajalta.

Edes meidän niin hyvin tuntemamme Hämeenlinnan Lyseon kivirakennus ei loppujen lopuksi ollut Sibeliuksen opinahjo. Mies kirjoitti nimittäin ylioppilaaksi pienestä Läntisen Linnankadun varrella sijainneesta kivikoulusta, silloisesta Hämeenlinnan Normaalilyseosta. Nykyisen lyseorakennuksen ensimmäinen vaihe valmistui vasta, kun Sibelius syvensi jo musiikkiopintojaan Helsingissä

Jean Sibeliuksen syntymäkoti on jäänyt tuntemattomaksi. Ihan täyttä varmuutta ei kenelläkään ole edes siitä, missä talon huoneista säveltäjä syntyi. Me voimme kuitenkin aavistaa paljon. Esimerkiksi vanhat palovakuutusasiakirjat ovat antaneet jälkipolville syntymäkodista paljon uutta tietoa.

Sibeliuksen syntymäkodin rakennutti vuonna 1834 junkkari Henrik Hernstedt. Koska Hämeenlinna oli palanut vain kolmea vuotta aikaisemmin, jouduttiin syntymäkodin rakentaminen aloittamaan raivaustöillä.

Tontin rakennusoikeus käsitti kadun varrella kaksi samankokoista, yksikerroksista asuinrakennusta, joiden välissä oli portti kadulle. Muut tarvittavat rakennukset sijoitettiin pihan puolelle niin kuin yleensä tuolloin tapana olikin.

Sibeliuksen syntymäkoti oli ensimmäiset vuotensa ennen kaikkea lääkäreiden asuntona. Tämä oli vuokranantajan eli naapurissa asuneen apteekkarin mielestä kätevää, sillä olihan reseptien kirjoittaja näin riittävän lähellä.

Pataljoonan- ja kaupunginlääkäri Christian Sibelius muutti Hämeenlinnaan nelikymppisenä poikamiehenä vuonna 1861. Hän meni naimisiin 24-vuotiaan Maria Borgin kanssa vuonna 1862 ja kolmihenkiseksi kasvanut perhe muutti syntymäkotiin juuri ennen perheen toisen lapsen, Johan Christian Julius eli Jean Sibeliuksen, syntymää.

Kaksivuotias Linda (1863-1932) sai pikkuveljen 8. joulukuuta 1865. Sisarussarjan nuorin, Christian (1869-1922), syntyi vasta Palokunnankadun kodissa isän kuoleman jälkeen.

Perinnöksi purjevene

ja punssiserviisi

Sibeliukset ehtivät asua syntymäkodissa vain 2,5 vuotta. Christian Sibelius kuoli lavantautiin vuonna 1868 ja konkurssiin ajautuneen perheen oli pakko muuttaa Hallituskadulta pois. Perinnöksi vaimolle ja lapsille jäi muun muassa kuusi lintuhäkkiä, purjevene sekä hienot punssi- ja sampanjaserviisit. Moisella pääomalla ei 1860-luvun herrasväki pitkälle pötkinyt.

Sibeliusten oli pakko muuttaa pois Hallituskatu 11:stä. Tyhjän päälle he eivät kuitenkaan jääneet, sillä asuihan Hämeenlinnassa Maria Sibeliuksen äiti, rovastinna Juliana Borg. Hän oli rikas nainen, joka tarjosi kotinsa tyttären perheelle.

Sibeliukset asuivat syntymäkodin jälkeen Palokunnankatu 5:ssä olevassa talossa kolmisen vuotta, mutta muuttivat sen jälkeen tilavampaan rakennukseen Hallituskadulle ja reilun vuoden päästä taas Kasarmikadulle.

Perheen kiertolaiselämä päättyi vuonna 1874, kun he lopulta löysivät pysyvämmän kodin Läntiseltä Linnankadulta aivan vastapäätä Tähtipuistoa. Juuri Läntisen Linnankadun talo oli Sibeliukselle rakkain paikka Hämeenlinnassa, sillä syntymäkodista hänellä ei ollut muistoja.

Jean Sibelius asui myöhemmin Sibeliuksenkaduksi ristityn kadun varrella ja sittemmin Sibeliuksenpuistoa vastapäätä olleessa koulukodissaan kahdeksanvuotiaasta ylioppilaskirjoitusten jälkeiseen kesään asti. Juuri tuossa talossa isoäidin hellästi Janne-hutilukseksi kutsuma viulistipoika sävelsi ensimmäiset teoksensa. Koulukoti oli Sibeliukselle tärkeä paikka ja hän kävi myöhemminkin Hämeenlinnassa vieraillessaan aina vilkaisemassa tuttua rakennusta.

Kauppiaiden syntymäkoti

Mutta mitä tapahtui Sibeliuksen syntymäkodille sen jälkeen, kun rakennuksessa ei asunut enää Sibeliuksia? Rakennus sai jo kolmen vuoden kuluttua Sibeliusten muuttamisesta 90 vuodeksi tiilisen lisäsiiven, johon tuli keittiö ja palvelusväen tiloja. Syntymäkodin keittiöstä tuli ruokailuhuone.

Muutosten tuulet puhalsivat talossa sitä mukaa, kun vuokralaiset vaihtuivat.

Taloa remontoitiin vuosien varrella ainakin kymmenen kertaa, vaikka rakennuksessa asuttiin koko ajan, mutta ennen kaikkea aivan Kauppatorin kupeessa ollut talo houkutti kauppiaita puoleensa. Talossa toimi kenkä- ja vaatekauppoja sekä kemikalioita.

Sibeliuksen syntymäkodilla on aikojen kuluessa ollut pitkä rivi omistajia. Vuodesta 1936 lähtien talon omisti kauppias Harald Grön, joka myi sen vuonna 1960 tavaratalon tontiksi. Sibeliuksen syntymäkodin he olivat myyneet Hämeenlinnan kaupungille jo viittä vuotta aikaisemmin.

Sokoksen tavaratalon takapihalle jäänyt Sibeliuksen syntymäkoti avattiin yleisölle vuonna 1965 Sibeliuksen syntymän 100-vuotispäivänä. Juhlissa istuivat eturivissä säveltäjän kolme tytärtä ja liuta lapsenlapsia sekä lapsenlapsenlapsia. Jos Christian ja Maria Sibelius olisivat olleet juhlissa edes hengessä mukana, olisivat he varmasti henkäisseet syvään hämmästyksestä.

Kun syntymäkoti avattiin, arvioitiin sen kävijämääräksi vuositasolla 10 000 henkeä. Alun huikeista kaavailuista on kuitenkin jääty. Vuonna 2002 syntymäkodissa kävi 6357 asiakasta. Samaan aikaan Ainolassa Järvenpäässä vieraili yli 30 000 turistia.