Näköala Tapiovaarojen mustanpuhuvalta huvilalta järvelle on huikea. Täällä ei tuota vaikeuksia matkata ajassa 20-luvulle ja nähdä Tapiovaaran 11 sisarusta kesäparatiisissaan.

Katumalla lukivat ehtoihinsa elokuvaohjaajana myöhemmin mainetta niittänyt Nyrki ja tulisieluinen kommunisti, taiteilija Tapsa hyvän ystävänsä Viljo Kajavan opastuksella.

Määrätietoinen Tuju piti huolta perheen nuorimmaisesta Panusta niin kuin pikkuäidin kuuluikin. Tuleva muotoilija Imma, johtaja Kalkkuna, tehtailija Masa ja keksijä Mosse olivat varmasti samaan aikaan toisaalla pahanteossa. Perheen tytöt Lelle ja Maija leikkivät ehkä nukeillaan valtavalla kuistilla.

Taiteelliset sisarukset ovat kuolleet, mutta heidän lapsiaan on yli 30. Serkukset eivät pidä paljon yhteyttä keskenään, mutta Tapiovaarojen traditiot säilyvät. 

Räiskyvä sisarusparvi

Ukkona yleisesti tunnettu Kaarlo Tapiovaara (1879-1959) muutti vaimonsa Ainon (1886-1929) ja kuuden lapsensa kanssa Hämeenlinnaan vuonna 1918, kun hän sai tehtäväkseen perustaa Hämeeseen läänin metsänhoitolautakunnan.

Tapiovaarat vuokrasivat asunnon Weselöffin talosta läheltä Hämeenlinnan lyseota. Metsänhoidontarkastajan perhe kasvoi Hämeenlinnassa vielä viidellä lapsella.

Kotona vaalittiin kalevalais-isänmaallista henkeä ja kunnioitettiin kulttuuria. Tapiovaaran lapset lukivat pienestä pitäen ja piirtäminen oli suurta hupia. Tapio Tapiovaara kuvitti jo nuorena Hämeen Sanomia ja Nyrki Tapiovaara toimi lehden urheiluavustajana. Ukon Kalevalan ihailu näkyy muun muassa perheen nimissä, sillä hän suomensi sukunimensä Karlsson metsän kuninkaan Tapion mukaan.

Lapset eivät isänsä Kalevala-innostusta jakaneet, vaan kutsuivat toisiaan lempinimillä. Niinpä esimerkiksi Mielikistä tuli Maija koska Mielikki kuulosti lehmältä ja Kalervoa kutsuttiin Kalkkunaksi, koska tällä oli taipumusta pöyhkeillä. Saman kohtalon koki perheen Tapiolaksi nimetty huvila, jonka nimeksi vakiintui Katuma.

Vuonna 1921 Tapiovaarat ostivat Rauhankadun ja Hallituskadun kulmatontilla olleen puutalon ja huvilan Katumajärven rannalta. Katumalla perhe vietti kaikki kesät kesäkuun alusta elokuun loppuun asti.

Tapiovaarat muistetaan yhä

Sitä mukaa, kun Tapiovaaran sisarukset kasvoivat, muuttivat he lopulta pois Hämeenlinnasta, jota he pitivät henkisesti ahdasmielisenä kaupunkina.

Ukko jäi eläkkeelle 40-luvun lopussa ja muutti Helsinkiin. Yhteydet Hämeenlinnaan kuitenkin jäivät. Hämeenlinnassa oli Katuma ja keskustan puutalo vuoteen 1960 asti, jolloin Ukko kuoli.

Katuma siirtyi tuolloin Matille ja Ilmarille, joiden vierekkäisiä huviloita pitävät nyt heidän poikansa Timo ja Seppo Tapiovaara. Katuman vanhat rakennukset ovat jäljellä.

Aivan Katumajärven rannassa oleva musta sauna oli Ukon lempipaikka. Katonrajassa roikkuu komea rivistö vihtoja niin kuin on aina roikkunut. Tapiovaaran pojat pitivät yhtä eri elämänvaiheissaan.

Masan tehdas valmisti Imman tuoleja. Imma ja Tapsa olivat mukana toteuttamassa Nyrkin elokuvia ja Mosse oli apuna monien näyttelyiden rakentamisessa. Ukon kuolema sotki sukulaissuhteet. 

Suku päätti purkaa vanhan talon ja rakentaa sen paikalle kerrostalon, Ukonkulman. Perhe omisti suuren osan talon osakkeista 80- luvulle saakka. Osakkeet myytiin, mutta eivät Tapiovaarat tontiltaan jälkiä jättämättä poistuneet: vuosi sitten yhden osakkeen keittiön seinästä löytyi piirros, jonka on ilmeisesti tehnyt piloillaan Tapio Tapiovaara. 

 Lähde: Matti Rinne: Yksitoista Tapiovaaraa