Varikonniemen vanhat rakennukset ajoitettiin rautakaudelle ja keskiajan alkuun, noin vuosien 500 - 1200 väliselle ajalle.

 Asuinpaikka löydettiin vuonna 1988, kun alueella liikkunut poika löysi vanhan miekan. Alueella oli jäänteitä jonkinlaisesta puolustusvallista ja laiturista. 1980-luvulla arkeologisia kaivauksia johtanut Hans-Peter Schulz luonnehti Varikonniemen asuinpaikkaa "kaupungiksi".

Paikasta monissa yhteyksissä käytetty nimi Vanain kaupunki tai Vanain linna on lainattu venäläisestä Novgorodin kronikasta, joka kertoo tämännimisen paikan hävittämisestä vuonna 1311. 

Toisten tutkijoiden mielestä kyseessä on ollut melko tavanomainen rautakautinen asuinpaikka, eikä "kaupunki"-termin käyttöön ole aihetta. Osa arkeologeista uskoo, että Varikonniemessä kaivetuista rakenteista vain osa oli rautakautisia tai keskiaikaisia ja että kaupunginmuurin perustukseksi tulkittu rakenne olisikin 1800-luvun ratapenkka. 

Maakunnan suurin saha

Vuonna 1873 alueelle rakennettiin höyrysaha. Sen perustaja oli helsinkiläinen Fabian von Schantz. Höyrysaha joutui konkurssiin, ja sen osti vuonna 1895 porvoolainen kauppaneuvos ja liikemies August Eklöf, joka omisti muitakin sahoja.

August Eklöf oli vuonna 1895 perustetun Suomen Sahanomistajayhdistyksen perustajajäseniä ja aikansa mahtavimpia liikemiehiä. Vuonna 1910 perustettu Aug. Eklöf Aktiebolag oli 10. suurin puutavaranviejäyhtiö maassamme ennen ensimmäistä maailmansotaa. Hämeenlinnan saha oli läänin suurin, ja parhaimmillaan se työllisti parisataa henkeä.

Varikonniemessä oli sahan lisäksi oli Hämeen Höyrysahan konttori ja kuuden perheen asuintalot. Taloissa oli 11 ja 16 hellahuonetta, joissa saattoi asua yli kymmenhenkisiä perheitä. 

Höyrysaha lopetti toimintansa jatkosodan jälkeen.

Puolustusvoimien varikkoalueena

Varikonniemi toimi puolustusvoimien varikkoalueena 1980-luvun puoliväliin asti. Tämän jälkeen alue siirtyi lopullisesti kaupungin hallintaan.

Nykyään Varikonniemi on vehreä ja suosittu kaupunkilaisten lähiluontokohde, joka on monelle kasvi- ja eläinlajille elinehto. 

Uusi asuinalue

Hämeenlinnan rautatieaseman lähettyville tulevan asuinalueen, Asemanrannan, kaavassa on asuinpaikka noin tuhannelle ihmiselle. 

Alueen reunoille tulee 4-5-kerroksisia ketjutaloja, keskelle muutama Alueen rakentaminen aloitettiin 2010-luvun lopussa. Alueelle on tulossa 8-10 kerroksen tornitalo sekä 8-kerroksinen rakennus Hämeentien päähän.

Asemanranta ulottuu valmistuessaan noin puoleenväliin Varikonniemeä. Loppuosa jää muinaismuistoalueeksi.