Aivan Raatihuoneen naapurissa oleva Kanta-Hämeen säästöpankin tontti on Hämeenlinnan suurimpia. Tonttia rajaavat Raatihuoneenkatu, Sibeliuksenkatu ja Palokunnankatu  (Panimokatu).  Ennen 1930-luvulla alkanutta pankin aikaa tontin omisti  kauppias Aleksander Bogdanoff. Talossa piti rohdoskauppaa esimerkiksi apteekkari Filip Gallen – Akseli Gallen-Kallelan veli.

Kaupungin pisin talo

Kauppatorin etelälaidalla ollut Bogdanoffin talo erottui muista ruutukaavan taloista ainakin pituutensa vuoksi, sillä se ulottui Palokunnankadulta Raatihuoneenkadulle asti. Talon kulmassa oli 1890-luvulta asti rohdoskauppa, jonka omisti pitkään Akseli Gallen-Kallelan veli, apteekkari Filip Gallen. Apteekkarin perhe asui Bogdanoffin talossa niin kauan, että saivat rakennettua itselleen talon Palokunnankadulle.

Bogdanoffin tontti oli ennen kaikkea liiketontti. Rohdoskaupan lisäksi talon itäpäässä oli Pohjoismaiden Yhdyspankin huoneisto. Kun pankki muutti uusiin tiloihin, tuli huoneistoon kultasepänliike. Muita talossa toimivia liikkeitä oli esimerkiksi hattukauppa, kangaskauppa ja vaatekauppa.

Mikään ei kestä ikuisesti

Kun Bogdanoff Junior kuoli, myivät hänen perillisensä talon vuonna 1916 Hämeenlinnan Suomalaiselle Säästöpankille. Pankki rakensi tontille arkkitehti Oiva Kallion suunnitteleman viisikerroksiseen talon vuosina 1928-1929. Taloa pidettiin oman aikansa korkeimpana keskustan talona, jossa oli kaiken lisäksi kaupungin ensimmäinen hissi. Aivan kiistaton tieto ei ole, sillä samaan aikaan valmistui Rauhankadulle Paavonkulma jossa oli myös hissi. Ilmeisesti pankkitalo voitti rakennusten kilpajuoksun muutamalla kuukaudella.

Säästöpankki rakensi vuonna 1936  vielä Sibeliuksenkadun varteen nelikerroksisen liikerakennuksen, jonka oli suunnitellut arkkitehti Harry Schrek. Tontille rakennettujen talojen lukumäärä lisääntyi vielä yhdellä, kun Palokunnankadulle valmistui vuonna 1957 asuinkerrostalo. Talon ovat suunnitelleet Mika Erno ja Olavi Sahlberg.